Kultainen kierros on Islannin suosituin yhdistelmä luontonähtävyyksiä, se on helppo kiertää päiväretkenä Reykjavikista.
Kultainen kierros sisältää kolme päänähtävyyttä, joihin busseilla tehtävät valmisretket yleensä suuntautuvat: Thingvellirin kansallispuisto, Haukadalurin geysirit sekä Gullfossin vesiputous.
Nämä sijaitsevat itse asiassa yhden ja saman reitin varrella. Jos haluaa tehdä täyden kierroksen, niin matkalle mahtuu muutakin. Tästä artikkelista löytyy edellisten lisäksi kaksi lisäkohdetta: Keridin kraatteri sekä Reykjadalurin kuumien lähteiden laakso. Sivun alaosassa on myös lista kierroksen muista kohteista.
Kaikkiin paikkoihin pääsee ajamaan pienelläkin autolla; F-teille vaadittavaa nelivetoa ei ole tarvetta vuokrata kierrosta varten.
Kultainen kierros on näiden viiden kohteen kautta kierrettynä noin 250 kilometrin pituinen Reykjavikista Reykjavikiin. Jos kiertää suoraa reittiä vain kolme pääkohdetta, tulee pituudeksi noin 20 km vähemmän.
Tämä oppaan tiedot ovat peräisin vuodelta 2017, joten vuonna 2024 niihin kannattaa suhtautua jo varauksella.
Nähtävyyksiä Kultaisen kierroksen varrella
1. Thingvellirin kansallispuisto
Thingvellir (isl.: Þingvellir) on kansallispuisto, jolla on merkittävä paikka Islannin historiassa:
- Islannin parlamentti perustettiin siellä vuonna 930 ja parlamentti jatkoi kokouksiaan Thingvellirissä noin vuoteen 1799 asti (nykyään Reykjavikissa).
- Käräjäkivillä myös säädettiin lakeja, tuomittiin rikollisia sekä teloitettiin tuomittuja
Kansallispuistoa halkoo Almannagján rotko, jonka toisella puolella on Euraasian ja toisella puolella Pohjois-Amerikan mannerlaatat. Näiden välissä kulkee suosittu kävelyreitti (kuva alla).
Thingvellirissä on helppo vaellella ympäriinsä, tai käydä sukeltamassa/snorklaamassa kirkasvetisen Þingvallavatnin Silfran halkeamassa (Euraasian ja P-Amerikan laattojen välissä). Alueelta löytyy myös pieni vesiputous, Öxarárfoss.
Ajo-ohjeet: Järven pohjoispuolelle on hyvä jättää auto. Pysäköintialueita on monia, pelkistetty kartta teistä ja kahdesta isoimmasta parkkipaikasta löytyy täältä.
Reykjavikista ajaessa sininen tie on paras vaihtoehto, jos haluaa isoimmalle parkkipaikalle Hakið Visitor Centerin viereen (P1 kuvassa). Sieltä pääsee sujuvasti Almannagján rotkolle ja palvelut ovat lähellä. Lähelle samaa paikkaa pääsee myös P2:lta, mutta näiden väliä ei pääse ajamaan rotkon vuoksi, joten lähestymissuunta kannattaa valita sen mukaan mistä tulee ja mihin aikoo jatkaa. P2:lta pääsee siis takaisin tielle 36 vain punaista tietä pitkin pohjoisen tai idän kautta.
Punaisen tien 361 varrella sekä koko alueella on muitakin pienempiä parkkipaikkoja. Tie 361 ei ole kovin leveä ja vastaantulevia autoja kannattaa varoa.
Molemmilla kuvan parkkipaikoilla peritään maksu. Lappu automaatista tuulilasiin ja se kattaa koko kyseisen päivän.
2. Haukadalurin laakson geoterminen alue (Geysir)
Geysireitä sisältävä Haukadalurin geotermiselle alueelle on erittäin helppo mennä; se on aivan tien vieressä ja palveluiden läheisyydessä. Heti tien toisella puolella on hotelli, ravintola ja kahvila.
Ja koko aluekin on pienehkö; vartissa ehtii kävellä sen ympäri ja nähdä jokaisen kuuman lähteen, joita yleensä pääsee näkemään. Osa alueesta on rajattu yleisölle ei-turvalliseksi alueeksi ja reitit ovat merkitty naruilla, joten eksymisen vaaraa ei ole.
Itse Geysir, josta muut Islannin geysirit ovat saaneet nimensä, ei purkaudu nykyään juuri koskaan, vaan höyryää rauhallisesti vähän etäämmällä. Mutta pienempi, Strokkur, purkautuu muutaman minuutin välein. Ei täysin säännöllisesti, mutta n. 4-8 minuutin välein.
Ajo-ohjeet: Haukadalur sijaitsee tien 35 varressa matkalla Gullfossille. Iso parkkipaikka löytyy oikealla jo ennen ensimmäistä kahvilaa. Lähteet höyryävät vasemmalla puolella tietä ja turistijutut ovat oikealla puolella.
3. Gullfossin vesiputous
Gullfoss koostuu kahdesta putouksesta, jotka ovat lähes peräkkäin. Ylempi on korkeudeltaan 11 metriä ja alempi 20 m.
Putouksia voi katsella monelta tasanteelta, eri kulmista, kaukaa tai läheltä. Aivan putouksien viereenkin johtaa kesäisin polku (näkyy yläkuvassa). Talvisin polku on suljettu.
Parkkipaikkoja on kahdella tasolla. Periaatteessa ei ole mitään väliä kummalle auton jättää, koska todennäköisesti putousta tulee katseltua molemmilta tasoilta, ja niiden välissä on puiset portaat. Ylempi on isompi ja sieltä löytyy ravintola/kahvila/matkamuistomyymälä.
Ajo-ohjeet: Gullfoss sijaitsee tien 35 päässä juuri ennen kuin se muuttuu F-tieksi (F35). Ensimmäinen tienviitta johtaa alemmalle parkkipaikalle ja seuraava ylemmälle.
4. Keridin kraatteri
Keridin kraatteri (isl. Kerið) sijaitsee etelämpänä kuin kolme Kultaisen kierroksen pääkohdetta, mutta on matkan varrella etelän kautta takaisin Reykjavikiin ajaessa.
Kraatterin pohjalla on vihreä lampi ja suurin osa alueesta on kiveä, punertavaa hiekkaa ja vihreää sammalta. Kraatterin ympäri pääsee kävelemään ylhäällä ja järven ympäri alhaalla.
Autolla pääsee ajamaan parkkipaikalle ihan Keridin viereen, eikä nousuakaan ei ole juuri yhtään, sillä huippu on lähes tien tasalla ja lampi sitten syvemmällä. Joten energiaa ei tähän nähtävyyteen kulu, ellei kävele alas lammelle.
Kraatterille on sisäänpääsymaksu.
Ajo-ohjeet: Kerid on aivan tien 35 varressa, mutta huomaamaton ja helppo mennä ohikin, ellei ole tarkkana. Kyltti luonnollisesti löytyy ja lipunmyyntikoju on näkyvämpi kuin itse kraatteri. Risteys näkyy Google Mapsin street viewssa täällä.
5. Reykjadalurin kuumien lähteiden laakso
Reykjadalurin laakso on Haukadalurin tapaan geotermistä aluetta. Mutta kun Haukadalurissa on pieni helposti käveltävä alue, niin Reykjadalur on laakso hienojen vuoristomaisemien keskellä täynnä pieniä kiehuvia puroja perinteisten lähteiden lisäksi.
Keskellä laaksoa virtaa normaali kylmä joki, johon kiehuva vesi sekoittuu, ja tuloksena on uimiseen sopivan lämpöinen vesi ympäri vuoden. Luonnon oma ulkoilmakylpylä keskellä jokea on varmaan suurin syy kävellä tunnin verran läpi yli rinteiden, mutta reissu on maisemien ja paikan erilaisuuden vuoksi kannattava, vaikka ei koskaan uimassa kävisikään.
Höyryäviä puroja ja eri värisiä lähteitä näkyy eri puolilla; välillä ihan tien vieressäkin ja välillä jopa näkyvyyden huononemiseen asti. Reitillä pysyminen on ehdottoman tärkeää, sillä lähteitä syntyy ja kuolee, ja ne ovat välillä jopa piilossa heti maan pinnan alla. Turisteja on joskus loukkaantunut pahastikin astuessaan sivuun merkityltä reitiltä tai kylpyjoen ympärille rakennetulta laudoitukselta.
Kävely kylpyjoelle kestää normaalitahdilla noin tunnin ja reitti on helposti käveltävää tietä, tosin korkeuseroja on paljon. Varsinkin alussa on pitempi nousu, joka voi vähän masentaa, mutta sen jälkeen helpottuu. Alempana ajo-ohjeissa on tosin mainittu lyhyempikin reitti.
Uintipaikassa on pieniä näkösuojia vaatteiden vaihtamista varten, mutta varsinaisia pukukoppeja tai muitakaan palveluja ei ole. Paikka on ihan luonnontilassa pois lukien näkösuojat ja puulaudoitus joen varrella. Jokeen on rakennettu pieniä patoja, jotka muodostavat pieniä laguuneja, jolloin joessa makoilu helpottuu.
Islannissa on harvemmin täysin tuuletonta, mutta jos sellainen ilma sattuu kohdalle, niin reitillä ja varsinkin sen alkupäässä saattaa ilmassa olla paljon paarman tapaisia (joskaan ei purevia) hyönteisiä. Pienikin tuuli onneksi karkoittaa ne kokonaan, joten harvemmin niistä on haittaa.
Pipo tai hupullinen takki on pakollinen varuste tuulisella ilmalla, sillä ylhäällä rinteillä viima voi olla kova. Ja täysin tuulettomalla ilmalla sama huppu suojaa hyönteisiltä.
Ajo-ohjeet: Ykköstieltä liikenneympyrästä Hveragerðin kaupungin läpi. Saman tien (Breiðamörk) päässä kaupungin jälkeen odottaa parkkipaikka sekä pieni kahvila. Matkaa liikenneympyrästä parkkipaikalle on 4 kilometriä.
Parkkipaikalla on infotaulu, josta selviää toinenkin lyhyempi reitti laaksoon.
